Luissa ja ytimissä
Ollaan asuttu nyt meidän uudessa kodissa reilu 2 kuukautta ja pientä remonttia ollaan jo ehdittty tehdä. Tärkeimpänä asennettiin pyykkitorni kylpyhuoneen viereiseen komeroon, jotta saatiin meidän pienen pieneen kylpyhuoneeseen lisää tilaa.
Meidän asunto on virallisesti neliö, mutta yhtä makuuhuonetta ei ole koskaan tehty, joten alusta asti meidän suunnitelmissa oli tehdä tuo seinä, niin että saadaan meille vanhemmille oma makuuhuone.
Lisäksi maalasin olohuoneen ja eteisen käytävän seinät ja tapetoin yhden seinän olohuoneesta.
Viimeisimpänä olisi vielä jäljellä keittiön remontointi, mutta se saa odottaa ehkä vielä syksyyn.
Maalasin ensimmäistä kertaa tapetin päälle ja se onnistui yllättävän hyvin. Kaksi maalauskertaa ja yksi viimeistelykerta riitti hyvin.
Makuuhuone ennen uutta seinää.
Olohuone maalaushommien jälkeen.
Tämä ryijyseinä on siis uusi seinä, jonka takana meidän makuuhuone. Makuuhuoneessa uudet vaatekaapit ja sänky vaihtoi paikkaa toiselle puolelle.
Ainon huoneesta maalasin kaksi seinää, ihana tapetti oli jo valmiina.
Ollaan oltu tosi tyytyväisiä tähän asuntoon. Ainolla on lyhyt koulumatka ja lapset viihtyy meidän takapihalla leikkien ja omenapuussa kiipeillen tuntikausia. Taloyhtiö on pieni 9 asunnon yhtiö, jossa on kiva yhteishenki ja asukkaat tuttuja toisilleen.
Kolmen kuukauden tauon jälkeen olin taas kokovartalon ja pään tt-kuvissa ja tämä oli nyt siis ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun olen ollut liitännäishoidossa, jota saan tiputuksessa kolmen viikon välein. Alkuvuodesta, kun olin viimeksi tt-kuvissa korvan etäpesäkeleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi että nuo kuvat oli puhtaat, mutta lääkehoito on hyvä aloittaa varmuuden vuoksi.
Nyt kuitenkin kuvissa näkyi muutoksia luustossa ja lääkärit ovat päätelleet, että luustossa on ollut useita etäpesäkkeitä jo tuolloin alkuvuodesta, mutta nyt näissä uusissa kuvauksissa ne vasta pystyttiin näkemään, kun on kahdet kuvat joita verrata keskenään. Lääke on auttanut etäpesäkkeiden kasvuun ja nyt toivotaan, että auttaa jatkossakin eivätkä ne pääse kasvamaan tai leviämään muualle.
Toisaalta hyvä, että kävi noin. Jos olisin alkuvuodesta kuullut noista luuston etäpesäkkeistä olisin tänne asti joutunut odottamaan tuloksia lääkkeen tehosta. Nyt sain samalla käynnillä tiedon jo olemassa olevista etäpesäkkeistä ja siitä, että lääke on tehonnut niihin.
Huonoja uutisia siis, mutta itse osasin odottaa ja pelätä pahinta, olin jo henkisesti tähän varatutunut. Elämä on koko ajan muutenkin tällaista "nuoralla tanssimista" ja kolmen kuukauden jaksoissa elämistä. Tuon kolmen kuukauden sisällekin mahtuu paljon pelkoa. Jännitys ja äärimmäinen stressi lisääntyy aina, kun tt-kuvan aika lähenee ja siitä viikko tulosten kuulemiseen. Tulosten kuulemisen jälkeen vähän normaalimpaa arkea on ehkä 2-4 viikkoa ja sitten uudet pelot ja seuraavien tulosten pelkääminen tulevat jo mieleen.
Meidän asunto on virallisesti neliö, mutta yhtä makuuhuonetta ei ole koskaan tehty, joten alusta asti meidän suunnitelmissa oli tehdä tuo seinä, niin että saadaan meille vanhemmille oma makuuhuone.
Lisäksi maalasin olohuoneen ja eteisen käytävän seinät ja tapetoin yhden seinän olohuoneesta.
Viimeisimpänä olisi vielä jäljellä keittiön remontointi, mutta se saa odottaa ehkä vielä syksyyn.
Maalasin ensimmäistä kertaa tapetin päälle ja se onnistui yllättävän hyvin. Kaksi maalauskertaa ja yksi viimeistelykerta riitti hyvin.
Makuuhuone ennen uutta seinää.
Olohuone maalaushommien jälkeen.
Tämä ryijyseinä on siis uusi seinä, jonka takana meidän makuuhuone. Makuuhuoneessa uudet vaatekaapit ja sänky vaihtoi paikkaa toiselle puolelle.
Ainon huoneesta maalasin kaksi seinää, ihana tapetti oli jo valmiina.
Ollaan oltu tosi tyytyväisiä tähän asuntoon. Ainolla on lyhyt koulumatka ja lapset viihtyy meidän takapihalla leikkien ja omenapuussa kiipeillen tuntikausia. Taloyhtiö on pieni 9 asunnon yhtiö, jossa on kiva yhteishenki ja asukkaat tuttuja toisilleen.
Kolmen kuukauden tauon jälkeen olin taas kokovartalon ja pään tt-kuvissa ja tämä oli nyt siis ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun olen ollut liitännäishoidossa, jota saan tiputuksessa kolmen viikon välein. Alkuvuodesta, kun olin viimeksi tt-kuvissa korvan etäpesäkeleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi että nuo kuvat oli puhtaat, mutta lääkehoito on hyvä aloittaa varmuuden vuoksi.
Nyt kuitenkin kuvissa näkyi muutoksia luustossa ja lääkärit ovat päätelleet, että luustossa on ollut useita etäpesäkkeitä jo tuolloin alkuvuodesta, mutta nyt näissä uusissa kuvauksissa ne vasta pystyttiin näkemään, kun on kahdet kuvat joita verrata keskenään. Lääke on auttanut etäpesäkkeiden kasvuun ja nyt toivotaan, että auttaa jatkossakin eivätkä ne pääse kasvamaan tai leviämään muualle.
Toisaalta hyvä, että kävi noin. Jos olisin alkuvuodesta kuullut noista luuston etäpesäkkeistä olisin tänne asti joutunut odottamaan tuloksia lääkkeen tehosta. Nyt sain samalla käynnillä tiedon jo olemassa olevista etäpesäkkeistä ja siitä, että lääke on tehonnut niihin.
Huonoja uutisia siis, mutta itse osasin odottaa ja pelätä pahinta, olin jo henkisesti tähän varatutunut. Elämä on koko ajan muutenkin tällaista "nuoralla tanssimista" ja kolmen kuukauden jaksoissa elämistä. Tuon kolmen kuukauden sisällekin mahtuu paljon pelkoa. Jännitys ja äärimmäinen stressi lisääntyy aina, kun tt-kuvan aika lähenee ja siitä viikko tulosten kuulemiseen. Tulosten kuulemisen jälkeen vähän normaalimpaa arkea on ehkä 2-4 viikkoa ja sitten uudet pelot ja seuraavien tulosten pelkääminen tulevat jo mieleen.
