Ompelulanit -yksin!

Pyysin mieheltä äitienpäivälahjaksi ompelupäivää. Siis että saisin ommella ilman häiriötekijöitä (=lapset). Varasin taloyhtiön kerhohuoneen 7.30-21.30 kun en ollut yhtään varma moneltako ja kuinka pitkään saan oikeasti ommella. Olin huoneella koneiden ja kangaspinojen kanssa vähän yli seitsemän ja tulin takaisin (selkä helvetin kipeänä) siinä 19 maissa! Nopeesti meni aika ja sain paljon aikaiseksi. Oli kyllä mahtavaa ommella, kun ei tarvinnut kytätä kelloa, milloin on kiire jonnekin tai olla tuli pyllyn alla sen suhteen milloin täytyy keskeyttää. Ollaan yritetty btw lähialueella asuvien ompelumummojen kanssa järjestää yhteisiä laneja, mutta se on kaatunut kun ei olla löydetty tiloja. Harmillista, mutta kiva että pääsin vihdoinkin toteuttamaan tämän lanihaaveeni, ainakin osittain.

Ensin pino niiiiin tylsiä ja ärsyttävää korjausompelua, blaah. Olin kuitenkin päättänyt tehdä ne ensin alta pois, ennen kuin saan tehdä mitään uutta.

Kaikista noista korjausompeluista ei ole kuvia. Tässä yllä kirpparilta parillakymmenellä sentillä ostettu t-paita, Ainon bongaama ja haluama (paidassa lukee Do I Look Like I Care). Koko oli jotain 130cm joten sitä piti vain kaventaa ja hihat naps.

 Tämäkin oli periaatteessa korjausompelua, tai no, uusiksi meni lähes koko mekko, joka oli jäänyt isoksi. Tein tuolla jo aikaisemmin testaamallani Sporty Shape kaavalla (Ottobre 1 vai 2/2015). Tulikin aika nafti tuolla S-koon kaavalla, koska kangas oli paljon joustamattomampaa kuin trikoo. Noh, tästä tällainen tavoitepaita. Tässä mekko ennen:

 Tuon alaresorin otin pois tuosta entisestä versiosta, se teki koko mekosta aivan liian raskaan. Ja toinen asia mikä tässä alkuperäisessä mätti oli tuo musta hihoissa oleva velour, joka oli ihan surkeaa! Tämä mekko ei ollut montaa kertaa ehtinyt olla päällä, kun kyynärpään kohdat kului puhki! Koskaan ei ole sellaista ennen käynyt.

 Ostin myös 20 sentillä tällaisen M&I pitkähihaisen sydänpaidan, jonka hihoissa oli sinistä tussia. Hihat pois ja tästä tuli vielä ihan paita!

Sporty Shape kaavalla pääsin vielä tekemään kaksi tunikaa tai mekkoa, joista tuli täysin samanlaiset, toinen meni siskolle. Kangas tuollaista liukasta viskoosia ja Pfaff temppuili jostain käsittämättömästä syystä mustan langan kanssa jatkuvasti, hermothan siinä meinasi palaa. No, onneksi tein oman mekkoni ensin ja siskon mekkoon tuli sitten vähän vähemmän virheitä.

 Tässä sitten työ, minkä tekoon pääsin vasta joskus 17 aikaan ja jonka tekemistä olin odottanut eniten! Uusi Ruskamekko Mama -kaava, jota olen jo kauan himoinnut. Kuvista puuttuu vielä kaulus, jota en jaksanut enää tehdä, vaan tein sen seuraavana aamuna. En oikeastaan kuitenkaan tykkää kauluksesta, joten varmaan puran sen (kunhan joskus ehdin/jaksan.. miten onkin niin vaikea tehdä noita korjauksia??) ja teen kauluksesta tämän tyylisen.

 Kangas on joustocollaria, ja mun mielestä kuosiltaan hauska! Tilasin omasta mielestäni tämän kankaan trikoona ja harmaapohjaisena, mutta tällaista sieltä tuli. Olen ilmeisesti näppäillyt väärin. Lisäksi leikkasin kankaan jotenkin hassusti niin, ettei hihoihin riittänyt, mutta ei se oikeastaan haittaa, mustilla hihoilla ehkä kivempikin.

 Seuraavalle aamulle jäi myös helma, johon laitoin kuminauhakiristyksen, tuli tosi kiva!

Siskolta sain palan tällaista retrokangasta, jossa oli jo valmiina valtavan iso tasku. Leikkasin tästä "ihan vaan nopeesti" Ainolle mekon, mutta en tajunnut että kaava oli vuoden vanha, joten mekosta tuli aivan liian lyhyt! Tämä mekko menee siis vielä korjauspinoon seuraavia ompelulaneja odottamaan, jotta saan tuohon helmaan jonkun pidennyksen. Mietin, että vaikka joku oranssi pitsi voisi olla kiva?

 Nämä kassit ompelin Ainon kerhotädeille. Aino lopettaa seurakunnan kerhon nyt täällä Kuopiossa eikä jatka enää syksyllä, koska muutamme Joensuuhun. Ainon kerhotädit ovat molemmat aivan mahtavia ihmisiä. Sellaista omistautumista ja yksilöllistä lapsen persoonan huomioimista toivoisi joka ikiseltä kasvattajalta.

 Olipa muuten kamalaa ratkoa tuota kirjailua. Pfaffiin tuli joku bugi juuri tekstiä kirjaillessa ja oli pakko aloittaa alusta ja ratkoa siihen asti tehty pois. Meni varmaan puoli tuntia kolmen kirjaimen ratkomiseen.

Lisäksi vielä mummille äitienpäiväksi oma pikku pussukka kännykälle.

Aino valitsi kankaat kaikille kolmelle.

Sitten vielä tein korjausompelua entiseen Onion kaavalla tekemääni imetysmekkoon, jonka olin tehnyt ihan omasta päästä! (Yllä oleva kuva alkuperäinen mekko). Imetysluukut tein, tai yritin tehdä framilonilla ja jälki oli aika kauhea. Olen kuitenkin käyttänyt tuota mekkoa aika paljon, koska eihän ne päällepäin näy. Tuossa ylläolevassa kuvassakin kuitenkin näkyy esimerkiksi noissa sivuissa aika ilkeät rutut. Mekko on jäänyt myös vähän isoksi ja nyt tuon Ruskamekko Mama -kaavan innoittamana päätin korjata mekon niin että yläosa säilyi Onion-kaavan mukaisena, mutta alaosan kavensin Ruskamekko Maman S-kokoon.

ENNEN (Onion 2035 + imetysluukku omasta päästä)

JÄLKEEN (Ruskamekko Mama)

Olikohan siinä kaikki?? Voin kertoo, että olin KIPEÄ seuraavana päivänä (äitienpäivä), selkä mennyt ihan totaalijumiin 12 tunnin ompelun jälkeen. Ai mikä ergonomia?